Ajankohtaista

Reifer Oy:n ja Zetanova Oy:n sulautuminen

Reifer Alihankinta 2019 -messuilla

Oppisopimuksella ammattilaiseksi!

Reifer Oy ostanut Zetanova Oy:n koko osakekannan

Uusi mahdollisuus levytyöstöön - säleikkötyökalu


Blogi

3 tapaa tehdä tiiveystestaus säiliöille

Tehokas valmistus suunnittelun tukena

Aika- ja kustannussäästöjä kokonaisuuksista

Työaikakeinot jouston mahdollistajana

Tiketöintijärjestelmä asiakaspalvelussa

Asiakaskyselyn tulokset hyödyksi

Arvot III - jatkuva oppiminen

3D -tuotetiedon hyödyntäminen ohutlevyhankinnoissa

Ruostumattoman teräksen peittaus

Arvot II - omistautuminen tekemiselle

Arvot II - omistautuminen tekemiselle

Reifer on määrittänyt toimintaansa varten arvot. Noudattamamme arvot ovat

  • sovitun noudattaminen
  • omistautuminen tekemiselle
  • jatkuva oppiminen

Arvot määritettiin jokunen vuosi sitten, ja silloin työyhteisössä käydyssä keskustelussa pureuduttiin arvojen merkitykseen ja tulkintoihin. Tässä avataan hiukan tulkintaa noista arvoista toista, ”Omistautuminen tekemiselle”.

Onko enää itsestään selvää, että työtä tulee arvostaa? Varmastikin näin on, kun mietitään asiaa yritysten välillä. Yritysten olemassaolo on kiinni kaupankäynnistä, ja olisikin erikoista, jos siihen ei suhtauduttaisi asiaankuuluvalla vakavuudella ja saadut toimeksiannot tehtäisiin vain puoliksi tosissaan.
Yritysten luotettavuus riippuu viime kädessä siitä, kuinka tosissaan ne haluavat palvella asiakkaitaan – onko yritys valmis tekemään kaikkensa, jotta asiakas saa tilaamansa tuotteet ja palvelut. Mikäli asiakas kokee, että saa yritykseltä huonompaa palvelua kuin odottaa, on asiakas hyvinkin pian entinen asiakas. Toisaalta, jos asiakkaalle jää kuva, että olemme aidosti kiitollisia hänen toimeksiannoistaan, ja haluamme antaa parastamme tuotteiden ja palveluiden toteuttamiseksi, ollaan kestävän ja hedelmällisen yhteistyön lähteillä.


Entä kuinka tosissaan työntekijän tulisi olla omistautunut tekemiselle, työnteolle? Onko 100 -prosenttinen omistautuminen liikaa vaadittu?


Meillä asiaa on pohdittu pariinkin otteeseen.


Mielestämme tekemiseen tulee suhtautua aina tosissaan ja kaikkensa antaen. Kun on työnteon aika, tehdään töitä. Kun taas vapaa koittaa, silloin ei tehdä töitä. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö?


Nykyaikana erilaiset tietotekniset ratkaisut saattavat työntekijän tilaan, jossa työajan ja vapaa-ajan erottaminen voi hyvinkin hankalaa, onko puhelimesta sähköpostin lukeminen työaikaa vai ei? Tässä olemme Reiferillä ottaneet seuravan linjan: työ tehdään työpaikalla, ja kun työpaikalta poistutaan, ei töitä tehdä. Työnantaja ei millään tavoin velvoita työntekijöitään lukemaan sähköposteja tai muita järjestelmiä vapaa-aikanaan. On jopa kannustettu poistamaan erilaiset ilmoitusäänet, jotka piippaavat sähköpostin saavuttua. Vastaavasti loman aikana, kunnioitetaan työntekijän ansaitsemaa lomaa, ja vältetään viimeiseen asti häiritsemästä sitä.

Toisaalta työaikana ei myöskään hoideta vapaa-ajan asioita. Ei pikaista pankkiasiointia työkoneelta, ei sosiaalisen median päivityksiä. Lisäksi tuo vapaa-ajan kunnioittaminen tarkoittaa työntekijällä sitä, että asiat tulee hoitaa työaikana vastuullisesti siten, että voi vapaa-aikaa tai lomaa viettää ilman, että muu työyhteisö halvaantuu – sovitut asiat tulee tehdä määritetyllä tavalla ja riittävästi dokumentoidusti.

Kun työn ja vapaa-ajan erottaa selkeästi toisistaan, voi tällöin keskittyä täysillä siihen, mitä kulloinkin tekee. Ja nauttia siitä.



Takaisin